Pentuprojekti

Alunperin halusin nimenomaan sijoitusnartun sen takia että pääsisin suuremmalla todennäköisyydellä seuraamaan koiranpentujen syntymistä ja kasvamista läheltä. Tämä henk koht unelmani on saanut nyt aimo sysäyksen eteenpäin. Salsa vietti kuherruskuukautta, tai siis viikkoa, ja kolme onnistunutta astutusta on nyt tehty. Itse astutuksia en päässyt harmikseni seuraamaan kun oma talvilomareissu sattui juuri samaan saumaan.
Sain kuitenkin tilaisuuden tavata Salsan hurmaavann sulhon Tallyn. Tally on tsekkiläinen uros, Open Gate kennelistä Prahan lähettyviltä ja hän vieraili siis aivan henkilökohtaisesti Salsan, tai siis Anitan, luona Vantaalla. Matkat sujuivat mukavasti eikä tasapainoinen koira ottanut mitään paineita lennoista, uusista ympäristöistä tai vieraista koirista. Kerrassaan valloittava ihanuus!

 

Parempaa kuvaa en kännykameralla saanut, Tallyllä on hauskat puolipystyt korvat. 

Jännittävä odotus on alkanut siis alkanut ja kävimme sen kunniaksi reippaan juoksulenkin Salsan kanssa, täytyy hyödyntää niin kauan kun lenkkikaverilla vielä jalka nousee. Viikon treenaamattomuus ilmeni tällä hassulla tavalla, Salsa varasti (mitä se ei koskaan tavallisesti tee!) minulta hanskan ja riekkui sen kanssa pitkin pihaa vaikka kuinka kauan.

Nyt sitten ei ole sen kummempia treenisuunnitelmia keväälle ja alkukesälle. Kun pennut toivottavasti syntyvät ja hieman kasvavat aletaan sitten palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen. Siihen asti vain pientä ylläpitävää tokoa pääasiassa. Mitäs minä sitten kaikella tällä ylimääräisellä ajalla keksin tehdä? Nachosta tokokoira? Tai hakukoira? Joo...


Muokkelimuok...
Pari kuvaa lisää, kuvat ottanut Outi Toni:

Tally on komea poika

Kyyhkyläiset; Tally iloisen huoleton, Salsa keskittyneenä odottaa seuraavaa tehtävää (tai palkkaa) ;)

Vain koira

Alla oleva teksti on kopiotu, mutta hyvä teksti minusta. Koira on koira, ei ihminen mutta silti arvokas sellaisenaan. Minun "vain koirat" tuovat minusta esiin sen mikä on minussa parasta (joskus myös aika huonoja puolia kuten lyhyttä pinnaa!) ja mikä parasta ohjaavat ajatukset pois päivän huolista.

Suunnattomasti sieppaa kun joku vähättelee koiria, niiden asemaa meidän perheenjäseninä tai "koira-arvoa" yleensä. Ja ei pelkästään sieppaa vaan tulen siitä kovin surulliseksi. Näinä vaikeina aikoina, kun elämä hieman potkii päähän, mikään ei saa minua palautumaan niin hyvin kuin reippaat aksatreenit tai pitkä metsälenkki elukoiden kanssa. Salsa on sitä paitsi maailman paras, ja rasittavin, lohduttaja, aina kiipimässä syliin jos vähänkin olen mieli maassa. Todella tunnollinen pikku palveluskoira. Ja Nacho vaan on niin hauska kaveri että jos sille ei ole aivan tajuttoman vihainen niin aina sen temput jaksaa naurattaa. Ilman niitä, tai heitä, voisin hyvinkin olla syvästi masentunut, tai ainakin vielä hieman hankalampi ihminen. 

**

Aina silloin tällöin minulle sanotaan, “piristyisit, sehän on vain koira,” tai “tuo on aika paljon rahaa vain koiraan.” He eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja jotka liittyy “vain koiraan.”

Jotkut ylpeimmistä hetkistäni liittyvät “vain koiraan.” Monia tunteja on kulunut ja ainoa kumppanini on ollut “vain koira,” mutta kertaakaan en tuntenut itseäni vähäisemmäksi.

Jotkin surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet “vain koirasta,” ja noina pimeyden päivinä, “vain koiran” lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.

Jos sinäkin ajattelet, että sehän on “vain koira,” ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten “vain ystävä, ” “vain auringon nousu,” tai “vain lupaus.”

“Vain koira” tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan pidättelemättömän riemun.

“Vain koira” tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden jotka tekevät minusta paremman ihmisen.

“Vain koiran” vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä kävelylenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle, ja kaltaisilleni ihmisille, se ei ole “vain koira” vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot, ja puhdas riemu tässä hetkessä.

“Vain koira” tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.

Toivon, että jonakin päivänä he voivat ymmärtää, ettei se ole “vain koira,” vaan se asia, joka antaa minulle inhimmillisyyden ja erottaa minut “vain miehestä tai naisesta.”

Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan “vain koira”, hymyile – koska he “eivät vain ymmärrä.